Tiistaina lähdimme aamulla Amandan kanssa Kumasin keskustaan. Kiertelimme ensin pikkuputiikeissa, koska tarkoituksena oli löytää työhön muodollisempia vaatteita, korvakuulokkeita ja adaptereita. Sen jälkeen kävimme Kumasin kulttuurikeskuksessa, jossa oli pieni museo, jossa opas kertoi meille Ghanan kulttuurista, kuninkaista ja vähän muustakin. Opas kertoi myös meille uudet nimet, jotka tulevat täällä Ghanassa viikonpäivien mukaan. Kaisu ja Eve on syntynyt keskiviikkona, joten nimi on Akua. Teija on syntynyt perjantaina ja siksi nimi on Afia. Museon jälkeen kävimme vielä yliopistolla istumassa puoli tuntia laitoksen kansliassa ja oikiastaan ei tiedetty mitä odotamme. Lopulta asia kuitenkin selvisi. Se oli vain sitä että täällä ihmiset ovat niin ystävällisiä. Todennäköisesti ei uskaltanut päästää meitä yksin trotroon. Sinne me kuitenkin lopulta menimme. Lopulta kyyti saatiin ja siitä alkoikin meidän itsenäinen kulkeminen ilman paikallisten opastuksia.

Täällä tosiaan riittää ihmeteltävää. Välillä saamme kunnon naurukohtauksia, kun kaikki on aivan väsyneitä ja elämä täällä on niin erilaista. Taksikuski soittaa omanlaista musiikkia, ihmiset huutavat meille ja melu on välillä korvia raastavaa. Kotimme lähellä monet toivottavat meille ”Good evening” ja lapset vilkuttavat meille.

Keskiviikkona Teija, Kaisu ja Eve kävivät ensimmäisessä clinical meeting:ssä sairaalassa. Lähdimme kotoa puoli  seitsemän aikaan ja saimme trotron, joka lähtikin meidän mielestä väärään suuntaan. Onneksi se kävikin vain kääntymässä vähän matkan päässä ja jatkoi taas oikeaan suuntaan. Ajoimme sairaalaan kahdella trotrolla ja taksilla ja osan matkasta kävelimme vielä. Täällä trotrot kulkee milloin tahansa ja lähteekin vähän mistä tahansa, eikä paikallisetkaan usein tiedä mistä ne lähtevät. Taksit kulkee myös sillä periaatteella, että kyytiin menijä kysyy, minne taksi on menossa ja ihmiset tulevat matkalta kyytiin, jos on tilaa.

 Sairaalassa kaksi oppilasta piti esitelmän aivokalvontulehduksesta ja sen hoidosta. Tyyli oli sielläkin aika erilainen. Kysymyksiä esitettiin paljon ja esitelmän pitäjä sai moitteita, sillä hän oli perehtynyt aiheeseen liian huonosti. Päivät ovat keskiviikkoisin lyhyempiä ja siksi menimme sairaalassa käynnin jälkeen yliopiston uima-altaalle ottamaan aurinkoa ja uimaan.

Afrikkalainen ruoka on tosiaan erilaista. Gertrud oli tehnyt meille taas ruokaa. Kukaan ei pystynyt syömään sitä kuin himpun verran. Kyllä ollaan jo ikävöity Suomen ruokia, sillä tätäkin ruokaa on tästä lähtien joka keskiviikko. Margareetan mielestä läskisoosikin on parempaa kuin tämän päiväinen ruoka, vaikkei ruoasta Suomessa pidäkkään. Ilmeet oli mitä ihmeellisemmät. Kaisu meinas muiden syödessä, että aikoo oppia syömään paikallista ruokaa ja varman oloisena lähti ruokaa hakemaan. Toisin kuitenkin kävi. Voileipäkeksikään ei auttanut lisukkeeksi. Siis me ei vissiin osata ostaa kaupasta ruokaakaan ku tälle iltaa jokaisella tuntuu nälkä oleva.  Ruokavalioomme on kuulunut banaanit erinäisissä muodoissa, kuivattuina suolan kera ja tuoreena. Myös Suomessa myytävät voileipäkeksit ovat uppoutuneet vatsoihimme. Kyllä paikallinen ruoka on joiltakin osin ollut hyvää. Tänään hieman ihmettelimme mikä erikoinen maku kulkee lähes jokaisessa ruoassa. 

Tähän mennessä illat on osittain kulunut yhteyden pitämisessä Suomeen. Netin nopeus ei ole mitään huippuluokkaa, joten siihenkin tarvitaan kärsivällisyyttä. Sähkökatkoksia tulee iltaisin silloin tällöin, joten netti katkeilee myös sen vuoksi.

Margareeta suunnisti tänään yksikseen trotrolla yhteistyökumppanin luokse, jonka kanssa yhteisenä kielenä oli englannin lisäksi elekieli. Hyvin tuli lopulta toimeen ja takaisinkin selvisi. Koululle matka kesti aika kauan. Trotroja täytyi vaihtaa usempia ja taksillakin piti välissä mennä. Työpaikalla tuli käytyä, mutta itse työnkuva on vielä hieman auki. Onneksi siellä huomenna odottelee toinen valkoihoinen, jonka kielitaito on huomattavasti ymmärrettävämpää. Sen perässä seuraa sitten kuin hai laivaa. Täällä täytyy pitää huoli siitä, ettei paikalliset maksa kaikkia matkoja. Kulttuuriin kuuluu maksaa seuralaisenkin kyyti. Koululta eräälle toimistolle matkustaessa taksin etupenkille tuli kyytiin nainen pikkupojan kanssa. Takapenkillä oleva nainen kyydistä lähtiessään maksoi myös heidän matkan ja käsityksen mukaan ne olivat hänelle tuntemattomia. Huomenna työt pitäisi alkaa varsinaisesti, onhan kyseessä jo torstai. Se on vähä tätä Afrikan elämää. Tieto ei oikein kulje ja asiat tapahtuu vähä hitaammin. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan työt tuli alkaa maanantaina, mutta hidas laskeutuminen on kyllä paikallaan.

Nyrkkipyykkiä ollaan pesty. Täysin puhtaaksi valkoiset vaatteet eivät ole kuitenkaan tulleet. Ehkä syy on vain itse pesijässä, koska paikallisten valkoiset vaatteet kyllä ovat valkoisia.

Tässä odottelemme hetken, josko talonväki aloittaa hartaushetken, johon ajattelimme osallistua. Kuvia laitetaan, jos niitä saadaan ladatuksi netin hitauden vuoksi.